Antti Rinne

Brexitin jälkeinen tila selkiintyi mutta neuvotteluista tulee vaikeat

Iso-Britannian pääministeri Theresa Mayn eilinen puhe Brexitiin liittyen selvensi kansanäänestyksen jälkeistä tilaa merkittävästi. Suomen ja koko Euroopan Unionin osalta Iso-Britannian päätös vetäytyä kokonaan pois sisämarkkinoilta on harmillinen.

Euroopan yhdentymisen taustalla oli alun alkaen valtioiden tahto estää konflikteja Euroopan alueella. Tässä mielessä EU:n perusolemus on edelleen rauhanliitto. Tätä ei pidä unohtaa, vaikkakin viimeiset 10 vuotta yhteiseurooppalaista päätöksentekoa on määrittänyt, ainakin EU:n kansalaisten silmissä, talouskuri. EU:sta on tullut helppo syntipukki niin globalisaation aiheuttamiin muutoksiin kuin vaikeaan turvapaikkatilanteeseen. Näissä tunnelmissa myös britit äänestivät kesällä EU:n jättämisestä.

Pääministeri Theresa Mayn esitys vapaakauppa-alueesta on ymmärrettävä Brittien kannalta, mutta se tuskin vastaa niitä lähtökohtia, joista EU aloittaa neuvottelut. Osapuolet ovat kaukana toisistaan. Edessä on vaikeat ja pitkät neuvottelut Britannian ja EU:n välillä.

Keskeiseen asemaan neuvotteluissa nousevat EU:n perusvapaudet ja niiden turvaaminen suhteessa Iso-Britanniaan. Oleellista on, että EU säilyy yhtenäisenä ja määrätietoisena. Britannia tavoittelee nyt ”rusinat pullasta” –ratkaisua, eikä sellaiseen pidä suostua. Brittien lähtökohta vapaakauppa-alueesta tarkoittaa käytännössä sitä, että Britit haluavat pääsyn sisämarkkinoille ilman EU:n jäsenyyteen kuuluvia velvoitteita tai jäsenmaksuja. Suomen kannan EU:n sisällä on syytä olla perusvapauksia korostava. On syytä huomioida se, että esimerkiksi EU:n ulkopuolisista maista Norja on omilla sopimuksillaan sitoutunut yhteistoimintaan EU:n kanssa.

Myönteistä Mayn puheessa oli se, että Iso-Britannia haluaa jatkossakin tiivistä turvallisuuspoliittista yhteistyötä EU:n kanssa. Eurooppaa viime vuosina koetelleet terroristi-iskut ovat entisestään korostaneet yhteistyötä tällä sektorilla. Terrorismin ja vastaavan muun rajat ylittävän rikollisuuden torjunta ja tekijöiden kiinniottaminen vaativat laaja-alaista ja tiivistä yhteistyötä kunkin maan turvallisuusviranomaisten välillä.

Kaiken kaikkiaan Brexit osoittaa sen, että Unionia pitää kehittää jatkossa enemmän kansalaisten näkökulmasta. Talouden ehdoilla toimiva järjestelmä ei ole saanut kansalaisten luottamusta. Keskiöön nousevat sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen sekä avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen EU:n päätöksenteossa.