Antti Rinne

Lohduton päivä suomalaisessa teollisuushistoriassa

Hallitus päätti tänään ajaa hallitusti alas Talvivaaran kaivoksen, mikäli yksityistä rahoitusta vuoden loppuun mennessä ei löydy. Kyseessä on yksi teollisen Suomen surullisimmista tarinoista. Kaivoksen merkitys alueen työllisyyden kannalta on kiistaton, mutta ympäristölle aiheutuvat ja aiheutuneet haitat merkittävät.

Valtio on tukenut Talvivaaran kaivosta veronmaksajien rahoilla siinä toivossa, että kaivos jonain päivänä tulisi kannattavaksi ja sen toiminta olisi ympäristön näkökulmasta kestävällä pohjalla. Näistä tavoitteista on esitetty eri tahojen toimesta vuosien varrella ristiriitaisia näkemyksiä. Tämän takia SDP on edellyttänyt riippumatonta selvitystä kaivoksen toiminnasta ja kannattavuudesta. Tällaisen selvityksen tekeminen ei vieläkään ole työpaikkojen turvaamiseksi ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi tarpeeton. Alasajon valmistelun aikana voidaan saada puolueettoman, ulkopuolisen selvityksen kautta elementtejä, jotka luovat näkymää kaivoksen toiminnalliselle tulevaisuudelle.

Nyt pitää huolehtia ympäristönäkökulmien lisäksi siitä, että Talvivaaran työntekijöiden tarina ei pääty yhtä lohduttomasti kuin kaivoksen näyttää päättyvän. Alasajopäätös toteutuessaan merkitsee työntekijöille ja heidän perheilleen surullisen tarinan surullista loppunäytöstä. Henkilöstö on joutunut elämään pitkään epävarmuuden keskellä ja jaksanut uskoa työpaikkojen säilymiseen ja sitoutunut ponnistelemaan kaivostoiminnan kannattavuuden hyväksi. Kaivoksen suunniteltu alasajo on toteutuessaan työllisyysshokki, johon valtiovallan on reagoitava tilanteen edellyttävällä tavalla. Hallituksen on pikaisesti käynnistettävä valmistelu, joka tähtää Kainuun alueen työllisyyden ja talouden vahvistamiseen.