Antti Rinne

Palvelut ja laaja veropohja ovat pohjoismaisen mallin ydintä

Pohjoismaisen hyvinvointimallin perusperiaatteisiin ovat aina kuuluneet universaalit, kaikkien saatavilla olevat palvelut. Vaikka myös tulonsiirrot kuuluvat keskeisiltä osin pohjoismaiseen malliin, palveluilla on ensisijainen rooli. Tämä johtuu kahdesta syystä. Ensinnäkin palvelut vähentävät tulonsiirtojen tarvetta. Toiseksi laadukkaat julkiset palvelut takaavat sen, että kaikki kansalaiset pysyvät samojen yhteisesti tuotettujen palveluiden piirissä. Palvelut mahdollistavat myös sukupuolten tasa-arvon tukemalla naisten osallistumista työmarkkinoille.

Jotta nämä lähtökohdat voivat toteutua, julkisen sektorin on palveluiden järjestämisen lisäksi suurelta osin vastattava myös niiden tuottamisesta. Muuten vaarana on aluksi palveluiden rapautuminen ja lopulta niiden eriytyminen väestöryhmien välillä, usein tulotason mukaan. Nämä riskit ovat jo osakseen toteutuneet nykyisissä sosiaali- ja terveyspalveluissamme. Syy ei ole julkisessa sektorissa, vaikka se syytetyn penkille onkin joutunut.

Pohjoismaisen mallin puolustaminen erottaa Sosialidemokraatit selkeästi Sipilän hallituksesta. Puolustaminen ei tarkoita uudistamisen ja kehittämisen vastustamista, päinvastoin. Haluamme pitää kiinni pohjoismaisen mallin periaatteista tavalla, joka vastaa parhaiten tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin. Nyt käynnissä on Sipilän hallituksen systeemimuutos, joka johtaa meitä kauemmas pois pohjoismaisesta hyvinvointimallista.

Emme voi hyväksyä palveluista leikkaamista tai pakkoyhtiöittämistä. Pitkällä tähtäimellä palveluiden heikentäminen johtaa kustannusten kasvuun, kun yhä useampi ihminen joutuu turvautumaan palveluiden sijaan tulonsiirtoihin. Tämän kierteen haluamme katkaista. Siksi olemme tarjonneet omat ratkaisumme niin sosiaali- ja terveyspalveluiden kuin koulutuksen uudistamiseen.

Pohjoismaisen mallin keskiössä olevien laadukkaiden julkisten palveluiden ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttävät riittävää verotusta. Sosialidemokraatit kannattavat verotuksen progressiota tuloerojen tasaamisen ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Kuitenkin palveluiden kustantamisen osalta vähintään yhtä tärkeää on huolehtia veropohjan laajuudesta. Riittävän laaja veropohja mahdollistaa samalla varsinkin pieni- ja keskituloisten osalta ansioverotuksen maltillisen keventämisen. Vaihtoehtobudjetissamme olemme esittäneet veropohjan laajentamista mm. aliverotettuun finanssisektoriin.

Sipilän hallitus kulkee tässäkin asiassa väärään suuntaan, kun se jakaa vailla kasvu- ja työllisyysvaikutuksia olevia veronkevennyksiä. Yrittäjävähennys, metsälahjavähennys ja miljoonaperintöjen verotuksen keventäminen hyödyttävät tosiasiassa vain pientä joukkoa suomalaisista. Veropohjan mureneminen heijastuu lopulta kaikkiin. Pohjoismainen hyvinvointimalli edellyttää laajaa veropohjaa.

Kolumni julkaistu Demokraatissa 5.1.2017