Antti Rinne

Työmarkkinajärjestelmä osoitti taas toimivuutensa – ratkaisun vaikutukset työttömyyteen hallituksen käsissä

Hallituksen pakkolakisekoilusta huolimatta erityisesti palkansaajajärjestöt osoittivat jälleen kerran vastuuta suomalaisesta yhteiskunnasta ja työllisyydestä. Hallituksen synnyttämää sekavaa työmarkkinatilannetta rauhoittava ratkaisu leikkaa palkansaajien ostovoimaa 800 miljoonalla eurolla, kun osa työnantajien osuudesta sosiaaliturva- ja eläkemaksuista siirretään palkansaajille.

Jotta tämä ostovoiman leikkaus ei johtaisi lisätyöttömyyteen kotimarkkinoilla, hallituksen on lunastettava lupauksensa miljardin veronkevennysten suhteen nopeasti.  Veronkevennykset on kohdistettava pieni- ja keskituloisille. Hallituksen on myös sitouduttava siihen, ettei sen kaavailemia 1,5 miljardin euron lisäleikkauksia tehdä.

Nyt on hallituksen huolehdittava lupaamillaan veroalennuksilla siitä, että sen vaatima ostovoimanleikkaus ei johda pienten ja keskisuurten kotimarkkinayritysten konkurssiaaltoon ja sen myötä työttömien määrän lisääntymiseen.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen neuvottelutulos sisältää työajan pidentämisen 24 tunnilla. Tämä osa työmarkkinaratkaisua korvaa hallituksen pakkolakeja. Kun tilanne monella työpaikalla on se, että ihmiset jo nyt työskentelevät voimiensa ja jaksamisensa äärirajoilla, työajan pidentäminen on raju teko. Se vähentää ainakin lyhyellä aikavälillä yritysten halua palkata uusia ihmisiä eli siis syventää työttömien ahdinkoa.

Lomarahojen leikkaus ei ole reilu julkisen sektorin palkansaajille ja heidän perheilleen. Valtaosalle perheistä lomarahan maksu on ainoa hetki vuodesta, jolloin kodin taloudessa voidaan elää hetken aikaa leveämmin.

Palkkasopimusten jatkaminen 12 kuukaudella tuo sekä palkansaajille että yrittäjille kipeästi kaivattua vakautta ja ennakoitavuutta työmarkkinoille. Tämä on kansantalouden ja viennin näkökulmasta se aivan olennainen osa tätä keskusjärjestöjen neuvottelutulosta.

Paikallisen sopimisen osalta keskusjärjestöjen välinen sopimus rakentaa vain työehtosopimusten varaan, joten Kokoomuksen uhoilemalla Thatcherismillä ei ollut sijaa tässä ratkaisussa. Jatkossakin paikallisen sopimisen edellytyksenä on luottamus osapuolten kesken ja työehtosopimusten kunnioittaminen.

Hallitukselta edellytetään nyt näyttöjä siitä, että ratkaisu todella parantaa taloustilannetta. Muuten vaarana on, että ratkaisu työllisyyden parantamisen sijaan vauhdittaa vain osinkorallia, eikä investointeja synny. Hallituksen on sitouduttava siihen, ettei se tuo enää uusia pakkolakiesityksiä tai työelämän heikennyksiä. Palkansaajapuoli on oman kortensa kantanut kekoon.